Erikoisuuksia

2. ja 3. luokka purjehtimassa, 11. luokka Lapissa, vaihto-opiskelu Kaliforniaan, San Fransiscoon mahdollistunut (yksi opiskelijoistamme siellä vaihdossa syyslukukauden), raudan taonta - kurssi alkaa 2. jaksossa 9. luokalla, koulun oppilaiden tekemä joulumusiikkilevy suunnitteilla, yläluokkien kuoro alkanut (vielä mahtuu mukaan maanantaisin), mahdollisuus harrastaa seinäkiipeilyä, shakkia, ilmaisutaitoa, pelejä tai leikkejä koulun jälkeen pidettävissä kerhoissa... Ihan vain muutamia 1. jakson aikana tapahtuvia erikoisuuksia mainitakseni.

Koulussamme  on nyt syksyllä aloittanut useita uusia oppilaita eri luokka-asteilla. Tervetuloa mukaan toimintaan! Viime kevään, kesän ja tämän alkusyksyn aikana kaikki uudet oppilaat ovat käyneet huoltajiensa kanssa haastattelussa koululla ja heille on kerrottu steinerpedagogiikasta sekä Elias-koulun erityispiirteistä.  Eräs uuden oppilaan vanhempi tokaisi haastattelussa mielestäni kuvaavasti: "Kuulostaa ihanalta. Voisinkohan minäkin tulla tänne opiskelijaksi?" Näinhän sen pitäisi ollakin. Koulunkäynti on niin mielenkiintoista, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin.

Tänä syksynä olemmekin kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että saamme oppilaat (oppilaskuntien johdolla) sekä huoltajat mukaan toiminnan suunnitteluun. Hyviä suunnitelmia on vireillä ja muutamia on jo alettu toteuttaa. Odotan todella innolla tätä lukuvuotta!

Toivottavasti kaikki pystyvät löytämään itselleen uusia virikkeitä ja saamaan hyviä oppimiskokemuksia. Ja jos keksitte parannusehdotuksia tai uusia ideoita, laittakaa niistä tietoa eteenpäin. Steinerkoulu ei ole sellainen paikka, jossa kannattaa vain istua ja odottaa muutoksia. Pitää osata ja uskaltaa vaikuttaa omalta osaltaan hyvän ilmapiirin, rohkeiden uusien ideoiden ja toimivan kokonaisuuden rakentamiseen.

Lukuvuosi 2013 - 2014

Olipas taas mukavaa, kun koulu täyttyi oppilaista lukukauden alkajaisiksi. Koulun henkilökunta oli kyllä saanut nauttia huippuluennoitsijasta koulullamme jo viikon verran ennen varsinaisen koulutyön alkua. Luentoja oli tullut kuuntelemaan vieraita ympäri Suomea. Vaikka itse en pystynyt koulun alun kiireiden takia osallistumaan täyspäiväisesti yhteisiin workshoppeihin, tuntui siltä, että sain silti paljon eväitä ja ajatuksia koulutyötä varten.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli se, että tällainen syventävä työskentely pitäisi olla säännöllistä koulussa työskenteleville. Tasaisin väliajoin olisi aina hyvä pohtia yhdessä arvoja ja pedagogisia kysymyksiä. Kouluyhteisössä pitää olla kaikilla yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Opettajainkokouksessa sovimme luentojen innoittamina, että tämän lukuvuoden teemana on pedagoginen kehittäminen ja oppimisen tukimuotojen täsmentäminen.

Toinen luennoilta saamani oivallus liittyi oppimisen iloon. Opettajan ei pitäisi pureskella oppisisältöjä valmiiksi. Pitäisi antaa jokaiselle mahdollisuus oivaltaa itse. Esimerkkinä tästä luennoitsija käytti kivioppia. Opettajan ei kannata tuoda luokkaan kasaa kiviä "tutustukaa näihin" - periaatteella, vaan innostaa oppilaat katselemaan luonnossa ympärilleen ja löytämään eri kivilajit itse. Opettajan tehtävä on johdattaa asioiden äärelle ja motivoida oppilaita itse tutkimaan  eroja ja yhtäläisyyksiä.

Nykyään harvoin kyseenalaistetaan. Moniin itsestäänselvinä pidettyihin asioihin olisi mahdollista löytää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Oppilaiden mahdollisuus oivaltaa itse, paneutua kiinnostaviin asioihin jo kouluaikana sekä heidän löytämänsä luovat ongelmanratkaisut mahdollistavat  tulevaisuuden rakentamisen ennakkoluulottomasti ja rohkeasti.