Jokin aika sitten ihmettelin eräässä kokouksessa, kun muuan steinerkoulun edustaja ihaili jonkin peruskoulun opetusta. Ei siinä mitään, että huomaa muiden onnistumisia. Kiva, että muuallakin onnistutaan. Ihmetys kohdistuukin siihen, ettei hän ollut huomannut aivan vastaavaa omassa steinerkoulussaan (kyseessä ei ollut eliaskoululainen). Onko niin, ettemme huomaa ja muista arvostaa omia saavutuksiamme tarpeeksi, kun kaikki aika menee muiden kadehtimiseen? Itse olen ainakin joka päivä äärimmäisen kiitollinen siitä, että saan olla näin monipuolisessa koulussa.
Hienoa on mielestäni myös se, että toiminta on niin mutkatonta. Kenenkään ei tarvitse esittää mitään, jokainen hyväksytään sellaisena kuin on, halutaan oppia uutta, uskalletaan sanoa asioita ääneen, ei säikähdetä erehdyksistä ja mennään eteenpäin rohkeasti.
Elämme muutoksen aikoja. Lukioluvat ovat menossa uusiksi, valtiovalta lisää ohjausta kouluissa, opetussuunnitelmia uudistetaan ja sähköistetään. Kaikki asiat ovat muutoksessa, eikä kellään tunnu olevan tietoa, mikä loppujen lopuksi on tavoite tässä kaikessa. Säästöt ja säästöt. Opetuksen pitää olla nykypäivänä kannattavaa bisnestä. Valtiovalta panostaa kouluihin rahaa (input) ja koulujen pitää tuottaa osaavia kansalaisia valtiolle (output). Ennen vanhaan tilanne oli aivan päinvastainen, koulun tehtävänä oli antaa opetusta ja elämyksiä oppilaalle, oppilaan elämää varten.
Oppilas oli se, joka hyötyi, ei valtio.
Steinerkoulussa vanhat arvot ovat onneksi vilä kunniassa. Kouluaikana tutustutaan kaikkiin elämänalueisiin mahdollisimman käytännönläheisesti. Näytelmiä, juhlia, ongelmia ratkaistavaksi, vaikuttamista omaan ympäristöön ja elämään, tiedon hakemista ja omaksumista, ystävyyssuhteita, kokeiluja, onnistumisia ja haasteita...
Arkityöskentelyn lomassa näytelmät ja juhlat pysäyttävät ja antavat taas uskoa työskentelyyn. Yksi lensi yli käenpesän -näytelmä, jonka 8. luokka hiljattain esitti, sekä perjantainen Mikael-juhla tekivät tästäkin syksystä ainutlaatuisen.
Oppilaat osoittivat jälleen kerran taitojaan, osaamistaan sekä keskittymiskykyä ja kykyä työskennellä yhdessä! Ei voi muuta kuin kiittää esiintyjiä ja syvästi kumartaa heidän osaamiselleen!
Jos nykyaikana joku onnistuu lentämään käenpesän yli, taitaa yksi ainakin olla steinerkoulu. Mahdottomasta tulee mahdollista, kun tekee rohkeasti oikeita asioita, luottaa siihen, että pärjää olemalla oma itsensä, tekee parhaansa ja on vapaa valitsemaan oman tiensä.
sunnuntai 5. lokakuuta 2014
lauantai 13. syyskuuta 2014
Wiechert
Viikonloppuna olen ollut kuuntelemassa Christof Wiechertiä Helsingin Rudolf Steiner -koululla. Aiheena on terveen kouluorganisaation kehittäminen. Mikä on steinerkoulun tehtävä nyky-yhteiskunnassa? Mitä tarkoittaa yhteisöllisyys? Upea luento ja Wiechert sai kaiken kuulostamaan yksinkertaiselta.
Steinerkoulussa pitää olla rohkea. Jos huomaa epäkohtia, niihin pitää puuttua asiallisesti ja jämäkästi. Tämä on yhteisöllisyyttä. Puututtava on, vaikka haluaisi olla lojaali tai ajatella, ettei tämä nyt niin vaarallista ole. Puhu asiasta suoraan kyseiselle henkilölle, ota asia esille vanhempainillassa tai opettajainkokouksessa. Ratkaisuja asialle voi selvitellä yhdessä ideoiden. Usein voidaan löytää aivan uusiakin menettelytapoja ja malleja, luoda jotain uutta.
Toinen aivan yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin asia on itsekasvatus. Katso ensin, mitä voit itse tehdä asialle, ennenkuin alat osoitella muita. Tunnekuohut ja räyhääminen eivät kuulu sellaisen ihmisen repertuaariin, joka pyrkii kehittämään itseään. Tapa, jolla ihminen asiat esittää, on riippuvainen temperamentista. Toiset vain ovat luonnostaan koleerisempia ja vauhdikkaampia, toiset pohtivampia ja tasaisempia. Tämä täytyy yhteisössä hyväksyä ja ottaa vastaan rikkautena.
Kolmas tärkeä asia on olla osallisena koulun arjessa. Jokaisella on oma tehtäväalueensa kouluyhteisössä, mutta vastuullinen toiminta toteutuu vasta silloin, kun osallistuu toimintaan kokonaisuutena, on kiinnostunut asioista oman vastuualueensa ulkopuolellakin.
Steinerkoulussa pitää olla rohkea. Jos huomaa epäkohtia, niihin pitää puuttua asiallisesti ja jämäkästi. Tämä on yhteisöllisyyttä. Puututtava on, vaikka haluaisi olla lojaali tai ajatella, ettei tämä nyt niin vaarallista ole. Puhu asiasta suoraan kyseiselle henkilölle, ota asia esille vanhempainillassa tai opettajainkokouksessa. Ratkaisuja asialle voi selvitellä yhdessä ideoiden. Usein voidaan löytää aivan uusiakin menettelytapoja ja malleja, luoda jotain uutta.
Toinen aivan yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin asia on itsekasvatus. Katso ensin, mitä voit itse tehdä asialle, ennenkuin alat osoitella muita. Tunnekuohut ja räyhääminen eivät kuulu sellaisen ihmisen repertuaariin, joka pyrkii kehittämään itseään. Tapa, jolla ihminen asiat esittää, on riippuvainen temperamentista. Toiset vain ovat luonnostaan koleerisempia ja vauhdikkaampia, toiset pohtivampia ja tasaisempia. Tämä täytyy yhteisössä hyväksyä ja ottaa vastaan rikkautena.
Kolmas tärkeä asia on olla osallisena koulun arjessa. Jokaisella on oma tehtäväalueensa kouluyhteisössä, mutta vastuullinen toiminta toteutuu vasta silloin, kun osallistuu toimintaan kokonaisuutena, on kiinnostunut asioista oman vastuualueensa ulkopuolellakin.
lauantai 30. elokuuta 2014
Tulossa -Inom kort
Elias-koulussa on "drive päällä". Opettajat ja koko henkilöstö suunnittelevat kaikkea mielenkiintoista ja kivaa. Ja kunhan oppilaskunnat ovat järjestäytyneet, tulevat oppilaatkin mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan: Portfoliotyöskentelyn syventäminen ja laajentaminen alaluokille, kulttuuripäivä, luokanopettajien ja aineopettajien välisen yhteistyön tiivistäminen, tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön tehostaminen, opetussuunnitelmien ja lukiolupien uusiminen - ihan vain tärkeimmät mainitakseni.
Portfoliotyö on aloitettu toden teolla kuudennessa luokassa puuopin jaksolla. Oppilaat tekivät omannäköisen tutkimustyönsä puista, asettivat itselleen tavoitteen projektille ja arvioivat projektin tulokset itsenäisesti. Kuka kirjoitti runoja, kuka keräsi lehtinäytteitä, kuka otti valokuvia ja kuka teki tieteellisemmän tutkielman. Tulokset olivat hienoja! "Voisimmeko tehdä kaikki jaksot portfoliotyönä?" Oppimista oli tapahtunut miltei huomaamatta ja ainakin minun korviini kuulosti siltä, että tuo oppi ei ihan heti unohtuisikaan. Täytyy vielä päästä tutustumaan portfolioihin tarkemmin, niin mielenkiintoisilta ne vaikuttivat. Kuvaavaa steinerkoululaisille oli mielestäni myös se, että tällaisen täysin uuden työtavan omaksuminen ei ollut edes vaikeaa. Kaikki tarttuivat työhön innoissaan ja tuloksia alkoi heti näkyä. Jokainen pystyi luoviin ratkaisuihin, kukaan ei hutiloinut, mielikuvitusta riitti ja tutkimusta tehtiin syvällisesti oivaltaen. Näillä kyvyillä pääsee elämässä pitkälle ja juuri siihen suuntaan kuin itse haluaa.
Eräs opettajien ryhmä on suunnitellut meille viikolle 44 kulttuuriviikon, jonka aikana tulee tutuksi kaikkien koulussamme olevien kulttuurien edustajien oman maan erityispiirteet. Kulttuuriviikkoon osallistuvat kaikki jollain tavalla. Keittiössä on tarjolla uusia makuja, luokissa vierailee värikkäästi ja eksoottisesti pukeutuneita henkilöitä, luvassa on uudenlaisia leikkejä ja pelejä ja oppitunteja, "maailma tulee kylään". Yllätyksiäkin taitaa löytyä. Taidanpa itsekin siirtyä käyttämään jotain toista kieltä, vi får se hur det blir -inom kort...
Luokan- ja aineopettajat tapaavat päivittäin, mutta aikaa yhteiselle suunnittelulle ja kuulumisten vaihtamiselle kunkin luokan asioissa on ollut turhan vähän. Nyt etsimme opettajainkokouksista ja päivien lomasta aikaa istua alas ja keksustella yhteisistä asioista. Tavoitteena on yhtenäistää ja selkiyttää käytäntöjä, lisätä yhteistä tietoisuutta. Pedagoginen kehittäminen vaatii aikaa ja yhteistä forumia. Ensimmäiset pohdinnat ovat jo tuottaneet mielenkiintoisia oivalluksia ja toimivia kehittämisideoita käytännön työn sujumista helpottamaan.
Opiskelijoilla luokilla 9-13 on eliaskoulu.fi sähköpostit, kuten henkilöstölläkin. Driven ja Moodlen käyttökokeilut on aloitettu. Muutaman vuoden päästä, kun ylioppilaskirjoitukset ovat sähköisiä, hallitsevat meidän opiskelijamme kaikki mahdolliset sähköiset työkalut, joita siellä voi eteen tulla. Moodle-ympäristö on käytössä myös korkeakouluissa, joten siinä vaiheessa ei kellään pitäisi olla enää mitään uutta Moodle-rintamalla. Onhan tuota oppimisympäristöä käytetty monella tavalla harjoitellen jo kouluaikana! Tässäkin steinerkoululaiset näyttivät ylivertaisuutensa. Ennakkoluulottomasti kokeilemaan uutta tapaa opiskella, tutkien ja avoimesti kysyen, jos oli kysyttävää, kaveria auttaen, asiallisesti, hermostumatta ja innokkaana oppimaan uutta. Ei voi muuta kuin ihailla meidän opiskelijoitamme! Ja uskokaa, että tiedän, mistä puhun, sillä olen ajanut sisään uusia sähköisiä työkaluja myös muissa kouluissa. Missään homma ei ole sujunut näin jouhevasti kuin Elias-koulussa.
Lukuvuodesta on siis tulossa äärimmäisen mielenkiintoinen ja olemme vasta pääsemässä vauhtiin! Isojakin uudistuksia, kuten lukiouudistusta ja opetussuunnitelmien muutoksia sekä luokilla 1-9 että lukiossa on jo alettu ennakoida. Lisää haastetta työskentelyyn antaa melkoisen tiukka aikataulu sekä se, etteivät suuntaviivat ole täysin selvillä vielä valtiovallan taholta. Mielenkiintoista suunnitella, kun suunnittelun reunaehdotkin vielä tuppaavat muuttumaan. Mutta steinerkouluissa on onneksi pitkät perinteet , eikä pedagoginen peruskivi mihinkään muutu maailman tuulissa. Sääliksi käy niitä koulumuotoja, joilla pedagogiikka ei perustu samalla tavoin pysyvään ihmiskuvaan ja oppimisen lainalaisuuksiin kuten steinerkoulussa. Heillä menee joka uudistuksessa miltei kaikki uusiksi. Me voimme ottaa uudet toimintatavat avoimesti kiinnostuneina vastaan, koska kokonaisuus ja toimintamme perusasiat eivät muutu mihinkään. Emme joudu joka muutoksessa rakentamaan kaikkea alusta asti uudelleen, teemme vain remonttia niiltä osin kuin on remontoitavaa. On hienoa saada työskennellä steinerkoulussa!
Portfoliotyö on aloitettu toden teolla kuudennessa luokassa puuopin jaksolla. Oppilaat tekivät omannäköisen tutkimustyönsä puista, asettivat itselleen tavoitteen projektille ja arvioivat projektin tulokset itsenäisesti. Kuka kirjoitti runoja, kuka keräsi lehtinäytteitä, kuka otti valokuvia ja kuka teki tieteellisemmän tutkielman. Tulokset olivat hienoja! "Voisimmeko tehdä kaikki jaksot portfoliotyönä?" Oppimista oli tapahtunut miltei huomaamatta ja ainakin minun korviini kuulosti siltä, että tuo oppi ei ihan heti unohtuisikaan. Täytyy vielä päästä tutustumaan portfolioihin tarkemmin, niin mielenkiintoisilta ne vaikuttivat. Kuvaavaa steinerkoululaisille oli mielestäni myös se, että tällaisen täysin uuden työtavan omaksuminen ei ollut edes vaikeaa. Kaikki tarttuivat työhön innoissaan ja tuloksia alkoi heti näkyä. Jokainen pystyi luoviin ratkaisuihin, kukaan ei hutiloinut, mielikuvitusta riitti ja tutkimusta tehtiin syvällisesti oivaltaen. Näillä kyvyillä pääsee elämässä pitkälle ja juuri siihen suuntaan kuin itse haluaa.
Eräs opettajien ryhmä on suunnitellut meille viikolle 44 kulttuuriviikon, jonka aikana tulee tutuksi kaikkien koulussamme olevien kulttuurien edustajien oman maan erityispiirteet. Kulttuuriviikkoon osallistuvat kaikki jollain tavalla. Keittiössä on tarjolla uusia makuja, luokissa vierailee värikkäästi ja eksoottisesti pukeutuneita henkilöitä, luvassa on uudenlaisia leikkejä ja pelejä ja oppitunteja, "maailma tulee kylään". Yllätyksiäkin taitaa löytyä. Taidanpa itsekin siirtyä käyttämään jotain toista kieltä, vi får se hur det blir -inom kort...
Luokan- ja aineopettajat tapaavat päivittäin, mutta aikaa yhteiselle suunnittelulle ja kuulumisten vaihtamiselle kunkin luokan asioissa on ollut turhan vähän. Nyt etsimme opettajainkokouksista ja päivien lomasta aikaa istua alas ja keksustella yhteisistä asioista. Tavoitteena on yhtenäistää ja selkiyttää käytäntöjä, lisätä yhteistä tietoisuutta. Pedagoginen kehittäminen vaatii aikaa ja yhteistä forumia. Ensimmäiset pohdinnat ovat jo tuottaneet mielenkiintoisia oivalluksia ja toimivia kehittämisideoita käytännön työn sujumista helpottamaan.
Opiskelijoilla luokilla 9-13 on eliaskoulu.fi sähköpostit, kuten henkilöstölläkin. Driven ja Moodlen käyttökokeilut on aloitettu. Muutaman vuoden päästä, kun ylioppilaskirjoitukset ovat sähköisiä, hallitsevat meidän opiskelijamme kaikki mahdolliset sähköiset työkalut, joita siellä voi eteen tulla. Moodle-ympäristö on käytössä myös korkeakouluissa, joten siinä vaiheessa ei kellään pitäisi olla enää mitään uutta Moodle-rintamalla. Onhan tuota oppimisympäristöä käytetty monella tavalla harjoitellen jo kouluaikana! Tässäkin steinerkoululaiset näyttivät ylivertaisuutensa. Ennakkoluulottomasti kokeilemaan uutta tapaa opiskella, tutkien ja avoimesti kysyen, jos oli kysyttävää, kaveria auttaen, asiallisesti, hermostumatta ja innokkaana oppimaan uutta. Ei voi muuta kuin ihailla meidän opiskelijoitamme! Ja uskokaa, että tiedän, mistä puhun, sillä olen ajanut sisään uusia sähköisiä työkaluja myös muissa kouluissa. Missään homma ei ole sujunut näin jouhevasti kuin Elias-koulussa.
Lukuvuodesta on siis tulossa äärimmäisen mielenkiintoinen ja olemme vasta pääsemässä vauhtiin! Isojakin uudistuksia, kuten lukiouudistusta ja opetussuunnitelmien muutoksia sekä luokilla 1-9 että lukiossa on jo alettu ennakoida. Lisää haastetta työskentelyyn antaa melkoisen tiukka aikataulu sekä se, etteivät suuntaviivat ole täysin selvillä vielä valtiovallan taholta. Mielenkiintoista suunnitella, kun suunnittelun reunaehdotkin vielä tuppaavat muuttumaan. Mutta steinerkouluissa on onneksi pitkät perinteet , eikä pedagoginen peruskivi mihinkään muutu maailman tuulissa. Sääliksi käy niitä koulumuotoja, joilla pedagogiikka ei perustu samalla tavoin pysyvään ihmiskuvaan ja oppimisen lainalaisuuksiin kuten steinerkoulussa. Heillä menee joka uudistuksessa miltei kaikki uusiksi. Me voimme ottaa uudet toimintatavat avoimesti kiinnostuneina vastaan, koska kokonaisuus ja toimintamme perusasiat eivät muutu mihinkään. Emme joudu joka muutoksessa rakentamaan kaikkea alusta asti uudelleen, teemme vain remonttia niiltä osin kuin on remontoitavaa. On hienoa saada työskennellä steinerkoulussa!
sunnuntai 3. elokuuta 2014
Uutuudenviehätystä
Uusi lukuvuosi, uusia ihmisiä, uusia menetelmiä ja suunnitelmia, uutuuksia luokkahuoneissa ja uutta energiaa upean kesän jälkeen!
Lukuvuoden 2014-2015 painopistealueena on Elias-koulussa pedagoginen kehittäminen. Kehittämistyöryhmät on jo keväällä jaettu ja tulevan viikon suunnitteluseminaarissa valitaan tarkemmat sisällöt. Pian uusitaan sekä perusasteen että lukion opetussuunnitelmat, joten oman koulun pedagogiset vahvuudet ja linjaukset on hyvä hioa kristallinkirkkaiksi. Pari aikaisempaa vuotta onkin mennyt selkeiden raamien ja työtapojen kehittämisessä. Nyt tiedämme, mitä haluamme.
Odotan alkavaa lukuvuotta todella innoissani! Olemme saaneet kehittämisavustuksiakin liikunnan opetuksen kehittämiseen sekä Dornachiin, Sveitsiin suuntautuvaa seminaarimatkaa varten. Näin on hieman tavallista enemmän taloudellisiakin resursseja kehittämistyöhön.
Tulevina vuosina onkin sitten odotettavissa tiukempaa budjettikuria, kun koulun saamien valtionavustusten rahoitusperusteet muuttuvat, lukioluvat uusitaan ja uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot muuttavat käytäntöjä. Näihinkin muutoksiin olemme onneksi alkaneet jo hyvissä ajoin varautua.
Kun vielä Elias-koulun oppilasmäärä on rajussa kasvussa (monet luokat ovat jo aivan täynnä), voi tuleviin muutoksiin suhtautua rauhallisesti. Kun tietää, mitä ollaan tekemässä ja "laittaa parasta pöytään" sekä kehittää yhdessä toimintatapoja, ei voi epäonnistua. Koko ajan on tullut sekä oppilailta että vanhemmilta hyvää palautetta toiminnastamme.
Käytännön järjestelyiden täytyy myös toimia sujuvasti: Uudet sähköpostiosoitteet ovat nyt toiminnassa. Osoitteena henkilökunnalla on etunimi.sukunimi@eliaskoulu.fi. Koulun uutta logoa ollaan lanseeraamassa toivon mukaan mahdollisimman pian, lukiossa otetaan käyttöön sähköinen oppimisalusta Moodle, kansainväliseen toimintaan yritetään saada lisäpotkua mm. pienille oppilaille suunnatulla japanin kerholla, purjehdus alkaa vakiintua koulun ohjelmistoon jo ensimmäisestä luokasta lähtien... Tähän kun vielä lisätään tutut toimivat systeemit, hyvä luokkahenki, läheiset suhteet opettajien ja oppilaiden sekä huoltajien kanssa, tasokas opetus ja upeat tapahtumat sekä juhlat, on jälleen yksi upea lukuvuosi edessä.
Tiistaina 5.8. Klo 12 alkaen pidämme talkoot ja yritämme saada nurkkia kuntoon vielä ennen koulun alkua. Tervetuloa kantamaan ja siirtelemään kalusteita!
Energistä lukuvuoden alkua kaikille!
Lukuvuoden 2014-2015 painopistealueena on Elias-koulussa pedagoginen kehittäminen. Kehittämistyöryhmät on jo keväällä jaettu ja tulevan viikon suunnitteluseminaarissa valitaan tarkemmat sisällöt. Pian uusitaan sekä perusasteen että lukion opetussuunnitelmat, joten oman koulun pedagogiset vahvuudet ja linjaukset on hyvä hioa kristallinkirkkaiksi. Pari aikaisempaa vuotta onkin mennyt selkeiden raamien ja työtapojen kehittämisessä. Nyt tiedämme, mitä haluamme.
Odotan alkavaa lukuvuotta todella innoissani! Olemme saaneet kehittämisavustuksiakin liikunnan opetuksen kehittämiseen sekä Dornachiin, Sveitsiin suuntautuvaa seminaarimatkaa varten. Näin on hieman tavallista enemmän taloudellisiakin resursseja kehittämistyöhön.
Tulevina vuosina onkin sitten odotettavissa tiukempaa budjettikuria, kun koulun saamien valtionavustusten rahoitusperusteet muuttuvat, lukioluvat uusitaan ja uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot muuttavat käytäntöjä. Näihinkin muutoksiin olemme onneksi alkaneet jo hyvissä ajoin varautua.
Kun vielä Elias-koulun oppilasmäärä on rajussa kasvussa (monet luokat ovat jo aivan täynnä), voi tuleviin muutoksiin suhtautua rauhallisesti. Kun tietää, mitä ollaan tekemässä ja "laittaa parasta pöytään" sekä kehittää yhdessä toimintatapoja, ei voi epäonnistua. Koko ajan on tullut sekä oppilailta että vanhemmilta hyvää palautetta toiminnastamme.
Käytännön järjestelyiden täytyy myös toimia sujuvasti: Uudet sähköpostiosoitteet ovat nyt toiminnassa. Osoitteena henkilökunnalla on etunimi.sukunimi@eliaskoulu.fi. Koulun uutta logoa ollaan lanseeraamassa toivon mukaan mahdollisimman pian, lukiossa otetaan käyttöön sähköinen oppimisalusta Moodle, kansainväliseen toimintaan yritetään saada lisäpotkua mm. pienille oppilaille suunnatulla japanin kerholla, purjehdus alkaa vakiintua koulun ohjelmistoon jo ensimmäisestä luokasta lähtien... Tähän kun vielä lisätään tutut toimivat systeemit, hyvä luokkahenki, läheiset suhteet opettajien ja oppilaiden sekä huoltajien kanssa, tasokas opetus ja upeat tapahtumat sekä juhlat, on jälleen yksi upea lukuvuosi edessä.
Tiistaina 5.8. Klo 12 alkaen pidämme talkoot ja yritämme saada nurkkia kuntoon vielä ennen koulun alkua. Tervetuloa kantamaan ja siirtelemään kalusteita!
Energistä lukuvuoden alkua kaikille!
perjantai 23. toukokuuta 2014
Suruja ja iloja
Koulumme pitkäaikainen venäjän opettaja, Marja Mustonen, jäi tänään eläkkeelle. Pidetty, rauhallinen, taitava, huumorintajuinen... Esim. Näillä sanoilla häntä saateltiin ansaituille eläkepäiville. Ikävä tulee sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla. Toivottavasti häntä kuitenkin vielä nähdään juhlissa ja tapahtumissa tai koulun ruokalassa lounaalla! Arjen kiireissä ei aina ole liikoja aikoja jutustella ja vaihtaa kuulumisia. Pitääköhän paikkaansa, kun viisaammat sanovat, että eläkkeellä sitten vasta kiire on?
9. luokka oli tehnyt Marjalle hienon seppeleen ja tarjonnut mansikoita. Hienoa ele! Marja oli selvästi aivan otettu! Vielä kun tietää, että 9. Luokka oli edellisenä päivänä esittänyt eurytmiasooloja. Siinä yksi viikon ilonaiheista! Kauniit eleet sormenpäitä myöten. Taitoa ja esiintymisvarmuutta. Kiitos esityksestä!
Loppukokeita oppilailla, kokouksia ja arviointikiireitä opettajilla. Silti ilonaiheita on riittänyt: oppilaat, jotka ovat parantaneet suorituksiaan, ottaneet oman elämänsä omiin käsiinsä ja lopettaneet muiden matkimisen, rohkaistuneet tarttumaan uusiin haasteisiin esim. haasteellisen kesätyön muodossa tai opettajat, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet toisia, uurastaneet ja iloinneet onnistumisista. Kiitos koko Elias-koulun väelle yhteisestä yrittämisestä kaiken kiireenkin keskellä!
9. luokka oli tehnyt Marjalle hienon seppeleen ja tarjonnut mansikoita. Hienoa ele! Marja oli selvästi aivan otettu! Vielä kun tietää, että 9. Luokka oli edellisenä päivänä esittänyt eurytmiasooloja. Siinä yksi viikon ilonaiheista! Kauniit eleet sormenpäitä myöten. Taitoa ja esiintymisvarmuutta. Kiitos esityksestä!
Loppukokeita oppilailla, kokouksia ja arviointikiireitä opettajilla. Silti ilonaiheita on riittänyt: oppilaat, jotka ovat parantaneet suorituksiaan, ottaneet oman elämänsä omiin käsiinsä ja lopettaneet muiden matkimisen, rohkaistuneet tarttumaan uusiin haasteisiin esim. haasteellisen kesätyön muodossa tai opettajat, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet toisia, uurastaneet ja iloinneet onnistumisista. Kiitos koko Elias-koulun väelle yhteisestä yrittämisestä kaiken kiireenkin keskellä!
perjantai 9. toukokuuta 2014
Tunteet pinnassa
"Pelotti", "oli jännittävää", "koskettavan kaunista", "liikutuin kyyneliin saakka"... Tässä muutamia kommentteja 11.luokan eurytmiaesityksestä to 8.5.2014. Yhteiskunnallisesti kantaaottava, taiteellinen kokonaisuus, joka piti otteessaan alusta loppuun. Esiintyjät, musiikki, runot, valaistus, puvut, lavasteet -kaikki tukivat esityksen vaikuttavuutta ja ainutkertaista tunnelmaa.
Olin aivan mykistynyt, kun näin roolisuoritukset! Koko luokka puhalsi yhteen hiileen. Ymmärsin esiintyjien puheista, että valmistautuminen näytökseen ei ollut ollut helppoa, mutta sellaistahan taideteoksen luominen yleensä onkin! Ja koko esitys oli suurenmoinen taideteos.
Olin itse ollut juuri kolmisen viikkoa vuosilomalla, enkä ollut tavannut opiskelijoita tuona aikana. Nyt tuntui siltä, että lavalla olisivat olleet jotkut aivan uudet henkilöt, jotain yhdennäköisyyttä ehkä aikaisemmin nähtyihin, mutta se varmuus, sisäinen loisto, liikkeiden kauneus, vakavuus, tekemisen meininki ja ilo! Kuinkahan moni ikinä pystyisi tällaiseen? Eurytmia varsinkaan ei ole ihan helpoin oppiaine. Siinä tarvitaan kokonaisvaltaista keskittymistä, ryhmätyötaitoja, taiteellisia kykyjä, luovuutta, terävää havaintokykyä ja tilannetajua sekä rohkeutta. Näitä teiltä ei selvästikään puutu. Kiitos, 11. Luokka ja Anja-opettaja!
Olin aivan mykistynyt, kun näin roolisuoritukset! Koko luokka puhalsi yhteen hiileen. Ymmärsin esiintyjien puheista, että valmistautuminen näytökseen ei ollut ollut helppoa, mutta sellaistahan taideteoksen luominen yleensä onkin! Ja koko esitys oli suurenmoinen taideteos.
Olin itse ollut juuri kolmisen viikkoa vuosilomalla, enkä ollut tavannut opiskelijoita tuona aikana. Nyt tuntui siltä, että lavalla olisivat olleet jotkut aivan uudet henkilöt, jotain yhdennäköisyyttä ehkä aikaisemmin nähtyihin, mutta se varmuus, sisäinen loisto, liikkeiden kauneus, vakavuus, tekemisen meininki ja ilo! Kuinkahan moni ikinä pystyisi tällaiseen? Eurytmia varsinkaan ei ole ihan helpoin oppiaine. Siinä tarvitaan kokonaisvaltaista keskittymistä, ryhmätyötaitoja, taiteellisia kykyjä, luovuutta, terävää havaintokykyä ja tilannetajua sekä rohkeutta. Näitä teiltä ei selvästikään puutu. Kiitos, 11. Luokka ja Anja-opettaja!
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Päättötöitä
Muutaman viime viikon sisällä näimme koululla hienoja päättötöitä. 12. Ja 8. luokan oppilaat löivät meidät ällikällä. Upeita töitä! 12-luokkalaisilla aiheet vaihtelivat sydämen toiminnan lääketieteellisestä tutkielmasta tanssiesitykseen, kylmän sodan tai Italian mafian tukielmasta kissaeläinten luonnetta havainnoivaan kollaasityöhön.
8. luokalla kaikki päättötyöt olivat käden töihin liittyviä. Saimme ihastella päättötöiden esittelijöiden taitoja ja esiintymisvarmuutta. Huumoriakaan ei esityksistä puuttunut.
Esittelyjä kuunnellessa huomasin ajattelevani, kuinka tärkeää on, että teoreettisten opintojen ohella on mahdollisuus myös tehdä jotain konkreettista käsillään. Villapaita, design-t-paitoja (kuin suoraan muoisuunnittelijalta), maisemamaalauksia, huonekalujen kunnostusta, runoja, valokuvakollaaseja, tai vaikkapa meikkipussi, koiran kaulapanta tai rakennekynnet - valittu aiheeksi ihan vain, koska tarvitsee sellaisen tai kiinnosti, miten sellainen tehdään.
Toiset oliva käyttäneet työhön paljon aikaa, toiset vähemmän, mutta kaikki olivat tyytyväisiä, että olivat saaneet työnsä valmiiksi ja käyttöön. Niinpä niin: Jos tarvitsen jotain, voin tehdä sen itse. Yksi oppilas oli saanut lahjaksi mopon, jossa ei takapyörä toiminut. Hän tutki asiaa, löysi vian ja korjasi sen. Toinen teki puusta kuivaustelineen, kolmas tuunasi jääpallomailan, neljäs esiintymisasun.
Pidin todella paljon myös siitä, että monet olivat osanneet pyytää apua esim. vanhemmiltaan tai joltain tutultaan. Ehkä idea työhön oli pohdittu yhdessä jonkun toisen kanssa tai joku läheinen työskenteli taiteellisella alalla ja päättötyön tekijä sai perehtyä hänen työsarkaansa omakohtaisesti. On aivan eri asia lukea tai kuunnella, miten joku asia tehdään, kuin kokeilla itse.
Monia esiintyjiä jännitti ennen esitystä, mutta tästä ei näkynyt jälkeäkään itse tilaisuudessa. Selkeät, ytimekkäät esitykset jäivät mieleen. Tällaisten itsenäisten työn tekijöistä voi vain olla ylpeä!
8. luokalla kaikki päättötyöt olivat käden töihin liittyviä. Saimme ihastella päättötöiden esittelijöiden taitoja ja esiintymisvarmuutta. Huumoriakaan ei esityksistä puuttunut.
Esittelyjä kuunnellessa huomasin ajattelevani, kuinka tärkeää on, että teoreettisten opintojen ohella on mahdollisuus myös tehdä jotain konkreettista käsillään. Villapaita, design-t-paitoja (kuin suoraan muoisuunnittelijalta), maisemamaalauksia, huonekalujen kunnostusta, runoja, valokuvakollaaseja, tai vaikkapa meikkipussi, koiran kaulapanta tai rakennekynnet - valittu aiheeksi ihan vain, koska tarvitsee sellaisen tai kiinnosti, miten sellainen tehdään.
Toiset oliva käyttäneet työhön paljon aikaa, toiset vähemmän, mutta kaikki olivat tyytyväisiä, että olivat saaneet työnsä valmiiksi ja käyttöön. Niinpä niin: Jos tarvitsen jotain, voin tehdä sen itse. Yksi oppilas oli saanut lahjaksi mopon, jossa ei takapyörä toiminut. Hän tutki asiaa, löysi vian ja korjasi sen. Toinen teki puusta kuivaustelineen, kolmas tuunasi jääpallomailan, neljäs esiintymisasun.
Pidin todella paljon myös siitä, että monet olivat osanneet pyytää apua esim. vanhemmiltaan tai joltain tutultaan. Ehkä idea työhön oli pohdittu yhdessä jonkun toisen kanssa tai joku läheinen työskenteli taiteellisella alalla ja päättötyön tekijä sai perehtyä hänen työsarkaansa omakohtaisesti. On aivan eri asia lukea tai kuunnella, miten joku asia tehdään, kuin kokeilla itse.
Monia esiintyjiä jännitti ennen esitystä, mutta tästä ei näkynyt jälkeäkään itse tilaisuudessa. Selkeät, ytimekkäät esitykset jäivät mieleen. Tällaisten itsenäisten työn tekijöistä voi vain olla ylpeä!
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Vastavuoroisuusperiaate
Tulevan lukuvuoden suunnittelu on jo pitkällä. Lukujärjestykset on hahmoteltu. Ajattelin tähän blogiin kirjata hieman pääperiaatteita suunnittelussa vastavuoroisuusperiaatteella: kommentoikaa minulle takaisin, ideoikaa, antakaa palautetta.
Lukkareista:
Alaluokkien jaksotunti hieman pitenee. Näin tasataan koulupäivien pituuksia ja vältytään reaaliaineiden viikkotunneilta. Ehditään tehdä kunnon aamutoimet ja silti aikaa jää riittävästi asioihin paneutumiseen.
Lukiossa jatketaan 75 minuutin oppitunteja. Vieraissa kielissä 60 min. tunnit. Tämä aiheuttaa sen, että ns. Koeviikkoja tai projektiviikkoja on lukuvuoden aikana kolme kertaa. Lukion opiskelun suunnittelussa pyritään tulevana lukuvuonna huomioimaan juhlien tai erikoispäivien takia pois jäävät tunnit. Aikaisemmassa systeemissä näitä erikoispäivien takia pois jääviä tunteja on ollut hankalampi korvata.
Abikurssien toteutuminen on varmistettu oppilasmäärästä riippumatta. Lukion syventävät ja soveltavat kussit tarjotaan omalla koululla. Kunhan vain muistaa ilmoittautua ja tulla mukaan oppitunnille.
Ruokailuajat (n. 20 minuuttia) merkitään työjärjestyksiin. Loppuaika ruokatunnista on vapaata välituntia. Näin saadaan ruokailua sujuvammaksi ja kaikki ehtivät ja mahtuvat syömään rauhassa pienessä ruokalassamme.
Työjärjestyksistä on pyritty saamaan mahdollisimman oppilasystävällisiä: alaluokilla lukkarit pysyvät samanlaisina. Lukiolaistenkin päivistä on yritetty saada selkeitä ja toimivia.
Lukiossa tarjotaan laaja valikoima vieraita kieliä. Tulevana vuonna voisi ranskan, espanjan ja venäjän alkeiden lisäksi aloittaa italian opiskelut. Nämä kurssit järjestetään etäyhteistyönä muiden Suomen steinerlukioiden kanssa.
Kouluvuoden varrelle on suunniteltu monia hyödyllisiä ja hauskoja tapahtumia. Opiskelijat voivat suorittaa koulupäivän aikana esimerkiksi hygieniapassin ja /tai ensiapukoulutuksen, osallistua purjehduskurssille, steinerkoulujen yhteistapaamisiin tai lähteä ulkomaille vaihtoon.
Tietotekniikkaa aletaan hyödyntämään määrätietoisesti ja monipuolisesti lukio-opinnoissa. Tukimuotoja opiskeluun kehitetään edelleen. Kaiken kaikkiaan oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteissuunnittelu tuntuu kantavn hedelmää tulevana lukuvuonna. Mielestäni olemme ottamassa aimo askeleen kohti tavoitteitamme!
Lukkareista:
Alaluokkien jaksotunti hieman pitenee. Näin tasataan koulupäivien pituuksia ja vältytään reaaliaineiden viikkotunneilta. Ehditään tehdä kunnon aamutoimet ja silti aikaa jää riittävästi asioihin paneutumiseen.
Lukiossa jatketaan 75 minuutin oppitunteja. Vieraissa kielissä 60 min. tunnit. Tämä aiheuttaa sen, että ns. Koeviikkoja tai projektiviikkoja on lukuvuoden aikana kolme kertaa. Lukion opiskelun suunnittelussa pyritään tulevana lukuvuonna huomioimaan juhlien tai erikoispäivien takia pois jäävät tunnit. Aikaisemmassa systeemissä näitä erikoispäivien takia pois jääviä tunteja on ollut hankalampi korvata.
Abikurssien toteutuminen on varmistettu oppilasmäärästä riippumatta. Lukion syventävät ja soveltavat kussit tarjotaan omalla koululla. Kunhan vain muistaa ilmoittautua ja tulla mukaan oppitunnille.
Ruokailuajat (n. 20 minuuttia) merkitään työjärjestyksiin. Loppuaika ruokatunnista on vapaata välituntia. Näin saadaan ruokailua sujuvammaksi ja kaikki ehtivät ja mahtuvat syömään rauhassa pienessä ruokalassamme.
Työjärjestyksistä on pyritty saamaan mahdollisimman oppilasystävällisiä: alaluokilla lukkarit pysyvät samanlaisina. Lukiolaistenkin päivistä on yritetty saada selkeitä ja toimivia.
Lukiossa tarjotaan laaja valikoima vieraita kieliä. Tulevana vuonna voisi ranskan, espanjan ja venäjän alkeiden lisäksi aloittaa italian opiskelut. Nämä kurssit järjestetään etäyhteistyönä muiden Suomen steinerlukioiden kanssa.
Kouluvuoden varrelle on suunniteltu monia hyödyllisiä ja hauskoja tapahtumia. Opiskelijat voivat suorittaa koulupäivän aikana esimerkiksi hygieniapassin ja /tai ensiapukoulutuksen, osallistua purjehduskurssille, steinerkoulujen yhteistapaamisiin tai lähteä ulkomaille vaihtoon.
Tietotekniikkaa aletaan hyödyntämään määrätietoisesti ja monipuolisesti lukio-opinnoissa. Tukimuotoja opiskeluun kehitetään edelleen. Kaiken kaikkiaan oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteissuunnittelu tuntuu kantavn hedelmää tulevana lukuvuonna. Mielestäni olemme ottamassa aimo askeleen kohti tavoitteitamme!
torstai 30. tammikuuta 2014
Ahaa-elämys
8. luokka esitti tällä viikolla näytelmän Mustan myllyn mestari. Koin esityksen aikana monta ahaa-elämystä:
8-luokassa on rohkeutta, voimaa, taitoa ja syvällisyyttä. Näytelmä hitsaa ryhmää yhteen, vaatii aivan omanlaista itsekuria ja paineensietokykyä sekä aikataulujen ja epävarmuuden hallintaa. 8-luokkalaiset onnistuivat yli kaikkien odotusten.
Jos olisi kuvannut näyttelijöiden ilmeitä lähikuvassa, olisi löytänyt monta filmitähteä. Ilmeet ja mielialat loihdittiin esiin hienovaraisesti ja varmasti. Katseet pysyivät vakaana kiperämmissäkin tilanteissa. Kukaan ei hätääntynyt eikä menny tolaltaan. Ääntä käytettiin rohkeasti ja selkeästi. Koko esityksestä huokui rauhallisuus ja järkkymätön tahto.
Näytelmä oli osuvasti valittu ja roolijako onnistui nappiin. Ihastuin vastakohtaisuuksiin: Herkkä musiikki ja tyttöjen kaunis ja kuulas laulu, mylläreiden ahdistus ja vähäpuheinen synkkyys. Lavasteiden vaihtaminen vaaleasta metsästä myllyn mustaan silhuettiin, rakkaus ja uhrautuvaisuus vastaan pelko ja ahneus.
Upeaa!
8-luokassa on rohkeutta, voimaa, taitoa ja syvällisyyttä. Näytelmä hitsaa ryhmää yhteen, vaatii aivan omanlaista itsekuria ja paineensietokykyä sekä aikataulujen ja epävarmuuden hallintaa. 8-luokkalaiset onnistuivat yli kaikkien odotusten.
Jos olisi kuvannut näyttelijöiden ilmeitä lähikuvassa, olisi löytänyt monta filmitähteä. Ilmeet ja mielialat loihdittiin esiin hienovaraisesti ja varmasti. Katseet pysyivät vakaana kiperämmissäkin tilanteissa. Kukaan ei hätääntynyt eikä menny tolaltaan. Ääntä käytettiin rohkeasti ja selkeästi. Koko esityksestä huokui rauhallisuus ja järkkymätön tahto.
Näytelmä oli osuvasti valittu ja roolijako onnistui nappiin. Ihastuin vastakohtaisuuksiin: Herkkä musiikki ja tyttöjen kaunis ja kuulas laulu, mylläreiden ahdistus ja vähäpuheinen synkkyys. Lavasteiden vaihtaminen vaaleasta metsästä myllyn mustaan silhuettiin, rakkaus ja uhrautuvaisuus vastaan pelko ja ahneus.
Upeaa!
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Eurytmiakehuja 9. luokka
9. Luokan eurytmiaesitykset ihastuttivat koko yleisön. Lavalle ilmestyi planeettoja ja kärpäsiä, haaveita ja murhetta, vauhtia ja dramatiikkaa. Yleisö tempautui mukaan, nauroi ääneen ja istui hiiren hiljaa. Pienimpiä ehkä hieman pelottikin.
Oppilaat olivat valinneet runot itse, tehneet koreografian, valinneet puvut ja harjoitelleet koko syksyn. Valaistuskin oli koulun oppilaiden suunnittelema ja toteuttama. Esitys oli upea.
Tilaisuuden lopuksi kaikki tulivat lavalle ja tekivät oman ohjelmansa yhdessä muiden kanssa. Näytti hienolta, kun jokainen huomioi toinen toistaan, keskittyi, liikkui kauniisti ja oli mukana luomassa sykähdyttävää kokonaisvaikutelmaa. Ja täysin improvisoiden! "Tämähän on kuva sosiaalisesta kanssakäymisestä", sanoi Anja-opettaja minulle katsomossa. Nämä oppilaat ainakin ovat sosiaalisesti huippulahjakkaita, taiteellisia, rohkeita ja ahkeria.
Oppilaat olivat valinneet runot itse, tehneet koreografian, valinneet puvut ja harjoitelleet koko syksyn. Valaistuskin oli koulun oppilaiden suunnittelema ja toteuttama. Esitys oli upea.
Tilaisuuden lopuksi kaikki tulivat lavalle ja tekivät oman ohjelmansa yhdessä muiden kanssa. Näytti hienolta, kun jokainen huomioi toinen toistaan, keskittyi, liikkui kauniisti ja oli mukana luomassa sykähdyttävää kokonaisvaikutelmaa. Ja täysin improvisoiden! "Tämähän on kuva sosiaalisesta kanssakäymisestä", sanoi Anja-opettaja minulle katsomossa. Nämä oppilaat ainakin ovat sosiaalisesti huippulahjakkaita, taiteellisia, rohkeita ja ahkeria.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)