Oppilasvaihto Japaniin alkaa, opettajavieraita Venäjältä, Moskovan peruskoulusta numero 119, suhteita Englantiin, Italiaan, Ruotsiin ja Ranskaan vahvistetaan... Kansainvälisyystoiminta Elias-koulussa alkaa virkistyä!
Tällä viikolla varmistui se, että keväällä 2013 oppilasvaihto Japaniin lähtee toden teolla käyntiin. Yksi yhdeksäsluokkalainen poika innostui vaihtoajatuksesta, kun taas Tokion steinerkoulun 10-luokkalainen tyttö tulee meidän kouluumme. Olemme alustavasti sopineet kolmen kuukauden vaihdosta maaliskuun alusta toukokuun loppuun.
Ideana on kehittää steinerkoulujen välinen vaihtosysteemi, jossa vaihtoon lähtevä oppilas maksaa vain matkat kohdemaahan. Muuten kulut ovat samat kuin omassakin kotimaassa. Tavoitteena on oppia tuntemaan muita kulttureita ja kieliä syvällisemmin ja saada uusia elämyksiä ja ajatuksia. Itse paljon matkailleenä tiedän, että matkailu avarataa, lisää suvaitsevaisuutta muita kulttuureita kohtaan, auttaa ymmärtämään, että erilaisuus on rikkaus monin eri tavoin.
Haaste tässä Japanin vaihdossa on se, ettei kellään ole yhteistä kieltä. Englantia on käytetty apukielenä, mutta tuntuu siltä, että Tokion steinerkoulussa opettajien englannin taito on melko rajoittunut. En ole ihan varma siitä, että olen ymmärtänyt kaiken aivan oikein. Onneksi sikäläiset oppilaat ovat toimineet tulkkeina ja avustajina ja kirjoittavat selkeää englantia. Omat japanin kielen taidot rajoittuvat muutamaan sanaan, jotka opin työskennellessäni vuosia sitten luokanopettajana Sydneyn steinerkoulussa Aurstraliassa. Siellä minulla oli kollegana ja oppilaana muutamia japanilaisia, jotka opettivat minulle pari runoa ja joitain sanoja, joita en ikävä kyllä kaikkia enää edes muista. Runon pätkällä ei pitkälle pötkitä, kun pitäisi järjestää oppilasvaihtoa.
Sama kielimuuri ja muutaman sanan heiveröiset taidot muinoisilta venäjän kielen kursseilta olivat vastassa perjantaina, kun Moskovalaisen koulun numero 119 opettajat tulivat kouluumme vierailulle. Keskiviikkona sain oudon puhelun S-marketin kassalta jostain päin Itä-Suomea: "Täällä on kymmenen venäläistä opettajaa, jotka haluaisivat tulla kouluunne tutustumaan muutaman tunnin kuluttua" Olin jo keskiviikolle sopinut useita tapaamisia, eikä tuo keskiviikko niin lyhyellä varoitusajalla olisi muutenkaan onnistunut, joten sovimme, että he tulevat perjantaina kouluvierailulle käytyään ensin Ruotsin risteilyllä.
Yllätys olikin melkoinen, kun perjantaina paikalle saapui lähemmäs neljäkymmentä opettajaa. Äkkiä suunnitelmat uusiksi ja koulua kiertämään. Vieraat olivat aivan haltioissaa neljännen ja viidennen luokan oppitunneista, lauluista ja rytmeistä, ihmettelivät, mikä on Kalevala, ihastelivat oppilastöitä ja hiillostivat minua ja Gitteä yli tunnin vielä kysymyksillään. Eniten heitä tuntui kiinnostavan se, miten saamme myöhästymiset kuriin. Aivan ällikällä lyötyjä he olivat, kun kuulivat, että oppilaat ovat olleet mukana laatimassa sääntöjä. Myös suomen opettajainkoulutus ja palkat, vihkotyöskentely steinerkoulussa, taito- ja taideaineet jaksamista tukemassa, pitkät lomat, kouluruokailu, siisteys ja iloinen ilmapiiri olivat ihmettelyn aiheena.
Heillä oli kiire jatkaa matkaa kotia kohti, joten kovin paljoa en ehtinyt kyselemään heidän koulustaan, mutta sen verran sain tietää, että mikäli meillä on oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita haastavista fysiikan kursseista, he voivat ottaa yhteyttä moskovalaiseen kouluun numero 119 opettaja Alekseihin, joka mielellään heitä opettaisi. Ehkä kiire ja se, että tämä fysiikan opettaja oli ainoa tulkin lisäksi, joka puhui englantia, aiheuttivat sen, etten ehtinyt saada enempää selville. Joka tapauksessa tulkin välityksellä ymmärsin, että he mielellään näkisivät koulussaan suomalaisia opettaja- tai oppilasvieraita. Jos siis joskus olette lähdössä Moskovaan, minulla on koulun ja koulun rehtorin yhteystiedot. Matkailu avarsi taas. Näinkin kätevästi S-marketin välityksellä voi tehdä kouluvierailuita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti