Torstaina 31.1.2013 kuulimme opettajainkokouksessa Jouni Kokon alustuksen Rudolf Steinerin Vapauden filosofia -teoksesta. Alustus herätti heti vilkasta keskustelua ja päätimme jatkaa yhteisiä pohdintojamme tulevissakin opettajainkokouksissa. Ajattelin kirjoittaa tähän blogiin muutamia esille nousseita mielenkiintoisia näkökulmia, jota saa vapaasti kommentoida ja täydentää. Lisään sitten aina tähän perään jatkoa, kunhan pääsemme opettajainkokousten keskusteluissamme eteenpäin.
Materialistinen maailmankäsitys vs. vapaa maailmankäsitys
Jos materialistisesta maailmankuvasta käsin lähtee tekemään tiedettä induktiivisten (tai deduktiivisten) menetelmien avulla, päätyy aina väistämättä materialistiseen lopputulokseen. Vapaa ajattelu, joka huomioi myös pehmeät arvot, kuten tunteet, empatian, eettisyyden ja esteettisyyden, voi sen sijaan saada aikaan kokonaisvaltaista kehitystä ilman lieveilmiöitä.
Jos rakkaus ymmärretään vain kemiallisten reaktioiden ilmentymäksi, jää jotain olennaista itse ilmiöstä ymmärtämättä. Kuka haluaisi omia lapsiaan kasvatettavan vain kemiallisista, hermostollisista ja fyysisistä lähtökohdista käsin?
Keskustelussamme ihmeteltiin, miten luonnontieteilijät voivat nojautua tällaiseen vapaaseen, pehmeisiin arvioihin perustuvaan maailmankäsitykseen. Mielestäni pitäisi vain osata erottaa ne asiat, jotka ovat kvantitatiivisesti mitattavissa ja ne, joiden kohdalla pitää myös huomioida kvalitatiiviset, ns. pehmeät arvot. Eri tasoilla olevia asioita mitataan ja tutkitaan eri menetelmin. Esim. lasten kasvatuksessa on olennaista käyttää hyväksi empatiaa, tunteita, kokemusta, intuitiota, rohkeutta kokeilla, luottamusta kehittyvään ihmiseen, ihmiseen, joka voi yllättää, kunhan hänelle annetaan mahdollisuus siihen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti